Oi maamme

Oi Maamme.

Postikortit ja itsenäistyvä Suomi

Hämeenlinnassa, Wetterhoffin talossa on avattu postikorttinäyttely Oi Maamme, joka kertoo korttien roolista 1800-luvun lopulta Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917.

Postikortit yleistyivät nopeasti 1800-luvun lopulla, erityisesti Euroopassa. Tämän teki mahdolliseksi valokuvauksen ja kirjapainotekniikan kehittyminen sekä postinkulun nopeutuminen, kiitos parantuneiden liikenneyhteyksien.

Ihmiset innostuivat uudesta tavasta kommunikoida. Korteille oli kysyntää. Saksassa, joka oli johtava maa kirjapainoalalla, tuotettiin parhaimmillaan 1900-luvun alussa yli miljardi korttia vuodessa.

Posti kulki Suomessa nopeasti 1900-luvun alussa. Aamulla postitettu kortti saattoi olla perillä toisessa kaupungissa vielä saman päivän iltana. Postikortti oli kuin oman aikansa sosiaalinen media.

Kortit myös dokumentoivat tapahtumia ja toimivat uutisvälineinä – muiden välineiden puuttuessa. Korteilla mainostettiin ja yritettiin vaikuttaa mielipiteisiin. Tuon ajan julkkikset teettivät itsestään kortteja, joissa heitä oli hieman retusoitu haluttuun suuntaan. Taiteilijoille kortit tarjosivat tilaisuuden esitellä töitään ja näyttelyitään.

Korttien tulvasta ei ole aivan yksinkertaista löytää loogista, kronologista historian kulkua.

Postikortit ovat yleensä enemmän tunteiden kuin tapahtumien historiaa. Toisaalta tässäkin näyttelyssä on esillä tunti tunnilta eteneviä kuvasarjoja, jotka toimivat kuin uutiskuvat.

Postikorteilla oli merkittävä rooli itsenäistymisprosessin alkuvaiheessa, kun Helmikuun manifesti julkaistiin vuonna 1899, ja Suomen venäläistäminen alkoi. Korteilla haluttiin nostattaa kansallistunnetta ja vahvistaa itsenäistymistahtoa.

Näyttelyn korti ovat hämeenlinnalaisen Kalevi Jalosen laajasta kokoelmasta. Näyttelyn on koonnut Markku Laakso.

Näyttely on esillä Wetterhoffilla, Café Hoffin tiloissa heinäkuun loppuun saakka.